Homma himaan

Vuosisadan rakentajat -kilpailun finaaliin edennyt Homma himaan haluaa kehittää työvälineen, joka tukee nuoria itsenäisen elämän alkuun takaamalla nuorille sekä asunnon että työtä. Palvelun avulla on tarkoitus yhdistää asuntoa ja työtä kaipaavat nuoret sekä ihmiset, jotka näitä pystyvät tarjoamaan.

Homma himaan -ryhmän ideana on luoda digitaalinen asunnonvälitysalusta asunnoille, joiden vuokra voidaan korvata osittain tai kokonaan työllä. Tavoitteena on vakinaistaa digitaalisen alustan avulla uudenlainen asumismuoto ja tehdä siitä kaikille mahdollista, tuoda yhteen työntekijä ja sitä etsivä, yhdistää asuntoa tarvitseva ja ylimääräisen huoneen omistaja. Esimerkiksi vanhus, joka kaipaa apua kaupassa käymisessä tai tietokoneen käytössä, voi sen kautta tarjota tyhjän huoneen asunnostaan nuorelle. Tai yritys, jolla on tyhjä asunto, voi vuokrata sen työntekijöiden lastenhoitoapua vastaan. Vuoteen 2030 mennessä olemme luoneet käytännön, jossa työn ja asunnon yhdistäminen ja yhteisasuminen erilaisissa yhteisöissä on tavallinen valinta suurelle osalle itsenäistä elämää aloittavista nuorista.

Vuosisadan rakentajat on kaikille avoin haastekilpailu, joka keskittyy nuoriin. Kilpailu etsi ideoita, jotka parantavat nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Parhaan ratkaisun kehittänyt tiimi saa säätiöiltä merkittävän rahoituksen ideansa toteuttamiseen. Kilpailu on 43 suomalaisen säätiön ja rahaston yhteinen lahja satavuotiaalle Suomelle. Kilpailuun osallistui 326 tiimiä, joista 15 on valittu mukaan finaaliin. Kevään aikana edessä on idean kehittelyä sekä muokkaamista ja kilpailu ratkeaa lokakuussa 2017. Tällä hetkellä Homma himaan -ryhmään kuuluvat Jyri Rasinmäki, Martta Pirttioja, Minsu Kuusisto, Miki Mielonen ja Vilja Kamppila, mutta palvelun valmiiksi saaminen kaipaa lisää tekijöitä. Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan verkostoomme tai haluat tilata uutiskirjeemme, voit ottaa yhteyttä Miki Mieloseen (miki.mielonen@hel.fi).

Homma himaan

Lue lisää Vuosisadan rakentajat kilpailusta täältä.

 

 

Homma himaan -ryhmän alkuperäinen ehdotus Vuosisadan rakentajat -kilpailuun:

 

1. Ratkaisunne kuvaus yhdessä lauseessa

Luomme alustan, joka tukee nuoria itsenäisen elämän alkuun takaamalla nuorille sekä asunnon, työn, että sosiaalisia verkostoja.

 

2. Ratkaisunne tarkempi kuvaus (minkä haasteeseen liittyvän ongelman se ratkaisee, kuinka se käytännössä toimii, kenelle se on suunnattu?)

Koti ja toimeentulo ovat elämänhallinnan ja turvallisuudentunteen keskeisimpiä elementtejä. Luomme alustan, joka tukee nuoria itsenäisen elämän alkuun yhdistämällä ja takaamalla nuorille sekä asunnon että työtä. Samalla ratkaisu mahdollistaa myös uudenlaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen syntymisen sekä vuorovaikutuksen jokapäiväisessä elämässä. Ratkaisu parantaa nuorten hyvinvointia ja tunnetta osallisuudesta yhteiskuntaan ja yhteisöön kuulumisesta asunnon ja työn kautta.

Ratkaisussa hyödynnetään olemassa olevia, käyttämättömiä tiloja ja luodaan uudenlaisia työnteon mahdollisuuksia. Verkkoalustan kautta erilaiset tyhjiä tiloja omistavat tahot, esimerkiksi palvelutalot, seurakunnat, järjestöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat vuokrata tilojaan nuorille niin, että vuokrakulut voi hyvittää työnteolla joko osittain tai kokonaan. Alustan kautta sekä asuntoa ja työtä hakeva että niitä tarjoava taho löytävät toisensa. Nuorille palvelu antaa kokemuksia erilaisiin yhteisöihin kuulumisesta, työkokemusta ja mahdollisuuden varmistaa toimeentuloaan alentamalla vuokrakulujaan.

Alusta on suunnattu pääasiallisesti 18-26 ikäryhmän nuorille. Palvelu sopii erityisesti itsenäistymässä oleville nuorille, joiden tarpeena on löytää koti ja toimeentulo ja esim. opiskelijoille tai työttömille. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi teknistä ja digitaalista apua, arkiaskareissa auttamista, lasten hoitoa tai seuraa yksinäiselle. Alusta tarjoaa osapuolille mahdollisuuden sopia joustavasti ja yksilöllisesti vuokrasuhteen ja työnteon yksityiskohdista tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Suunnittelun tueksi muotoilimme alla olevat kolme esimerkkitapausta, joista käy ilmi miten eri tavoin työn ja asumisen voi alustamme avulla yhdistää, osapuolten erilaiset tarpeet huomioon ottaen.

Esim. 1.

Yksinäisellä vanhuksella on ylimääräistä tilaa asunnossaan. Nuori on päättänyt muuttaa kotipaikkakunnaltaan työnhakuun paikkakunnalle, jossa ei vielä tunne ketään. Muutos tuntuu suurelta tuntemattomalta. Alustan avulla vanhus ja nuori päätyvät sopimukseen, jossa nuori muuttaa vanhuksen ylimääräiseen huoneeseen. Sopimukseen kuuluu, että nuori ja vanhus viettävät viikoittain 5-10 tuntia yhteistä aikaa, joka sisältää pieniä askareita ja yhdessäoloa. Vastineeksi nuori saa vuokrahyvityksen.

Esim. 2.

Tamperelaisella ITC-firmalla on tiloissaan käyttämätön tila, vanha talonmiehen asunto. 40 työntekijän yrityksellä on työssä useita perheellisiä. Tiukkojen aikataulujen sanelemassa toiminnassa olisi suurta etua, jos pienten lasten vanhempien sairauspäivät pystyttäisiin minimoimaan. Alustasta yritys löytää iltalukiota käyvän nuoren vuokralaiseksi. Nuori, joka tekee osa-aikaista ilta-työtä, sitoutuu toimimaan lastenhoitoapuna työntekijöiden perheissä tarvittaessa 2-3 päivänä viikossa vuokranalennusta vastaan.

Esim. 3.

Kehitysvammainen nuori asuu säätiön omistamassa palvelutalossa. Nuori sitoutuu kahden tunnin päivittäiseen työskentelyyn vanhusten kotihoidossa lähialueella vuokranalennusta vastaan.

 

3. Mikä tekee ratkaisustanne innovatiivisen ja ainutlaatuisen? Tai miten olette soveltaneet uudella tavalla olemassa olevia ratkaisua?

Työtä ja asumista ei Suomessa ole vastaavalla tavalla aiemmin yhdistetty. Alusta, jonka haluamme luoda yhdistää asiat ja tahot, jotka eivät muuten kohtaa. Se ei vaadi erityisiä uusia investointeja tai uuden rakentamista vaan olemassa olevan parempaa hyödyntämistä. Lisäksi se vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa uuden oppimisen paikkoja ja on väylä itsenäistymiseen.

Ratkaisu mahdollistaa uusien toisilleen tuntemattomien henkilöiden kohtaamisen vastavuoroisella tavalla. Ratkaisusta hyötyvät sekä työn ja asunnon saava nuori että työntarjoaja. Ratkaisussa hyödynnetään olemassa olevia tiloja. Tyhjänä oleva tila ja tekijää vailla oleva työ löytyy kehittämämme digitaalisen alustan kautta. Ratkaisumme kannustaa ajattelemaan normien ulkopuolelta ja haastaa olemassa olevia järjestelmiä. Mallissa haetaan esimerkiksi verottajan määrittämää rajaa vastikkeellisen työn suhteen.

Referensseinä ratkaisullemme toimii kaksi hanketta, joissa tiimimme jäsenet ovat työskennelleet samojen kysymysten parissa.

Olemme kokeilleet Helsingissä vuoden ajan Oman muotoinen koti-hankkeessa nuorten asumista vanhusten palvelutalossa. Nuoret viettävät viisi tuntia viikossa vanhusten kanssa ja saavat siitä noin 40 € vuokrahyvityksen. Mallimme on sopinut myös verottajalle. Kokemuksemme ovat olleet erittäin myönteisiä ja esimerkkimme rohkaisemina nuoret ovat muuttaneet asumaan vanhusten palvelutaloon Espoossa, Oulussa ja Vantaalla. Uusia kaupunkeja on tulossa mukaan. Nuorten tulon myötä vanhusten virkeys on lisääntynyt ja heidän kokemuksensa eristyneisyydestä on vähentynyt. Nuoret ovat saaneen kohtuuhintaisen asunnon lisäksi paljon naapuruudestaan vanhusten kanssa. Vanhusten elämänkokemus ja kiireettömyys ovat olleet nuorille tärkeitä. Malli vähentää kaikenikäisten yksinäisyyttä.

Nyt olemme aloittaneet kokeilun samassa hankkeessa yhdessä sosiaalista asumista tarjoavan Y-Säätiön kanssa. Mallissa nuori saa asunnon ja osa-aikatyön. Työ kohdentuu alueen muiden asukkaiden hyväksi ja työn sisällöt muotoutuvat muiden asukkaiden toiveiden ja nuorten omien vahvuuksien mukaan. Lisäksi tulemme kokeilemaan mikrotyön mahdollistavan Treamer-sovelluksen avulla nuorten palkkaamista vanhusten avuksi.

Kilpailuehdotuksessamme työn ja asumisen yhdistävässä alustassa hyödynnämme kokemuksiamme, mutta kyse on täysin uudesta ja kokonaisvaltaisemmasta tavasta mahdollistaa työ ja asuminen nuorelle.

 

4. Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta ratkaisunne voi saada aikaan eli miten yhteiskuntamme paranee ratkaisunne avulla?

Työn ja asunnon on todettu olevan tärkeimpiä elementtejä yhteiskunnalliseen osallisuuteen, elämänhallintaan ja omanarvontuntoon. Työ parantaa nuoren itsetuntoa ja hallinnan tunnetta omasta elämästään. Uusi asuinympäristö ja uudet asuin- ja työkumppanit opettavat itsenäistymässä olevalle nuorelle niin sosiaalisia kuin muitakin taitoja. Malli lisää luottamusta ihmisten välille ja tuo yhteen erilaisia ihmisiä ja tahoja, ja vähentää näin ennakkoluuloja ja kuiluja erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten välillä. Ratkaisu lisää yhteyttä, välittämistä ja empatiaa yhteiskunnassa.

Työnantajat löytävät helposti sopivia työntekijöitä tarjolla oleviin töihin ja voivat palkata heitä halutessaan vaativampiinkin tehtäviin. Yhä useamman nuoren löytäessä työn ja asunnon vähenee erilaisten yhteiskunnan tukien tarve. Kasvanut ihmisten välinen luottamus lisää yleistä hyvinvointia ja aktivoi ihmisiä entisestään sekä kannustaa yhä useampia auttamaan apua tarvitsevia.

 

5. Millä tavalla arvioitte, miten hyvin ratkaisunne on onnistunut tavoitteessaan?

Ratkaisumme on onnistunut tavoitteessaan, kun yhä useampi nuori kokee hallitsevansa omaa elämäänsä, saavansa työn kautta positiivisia kokemuksia, kontakteja ja että palvelu auttaa itsenäisen elämän alkuun sekä taloudellisen turvan, että sosiaalisten suhteiden kautta. Lisäksi ratkaisumme vähentää yksinäisyyttä sekä eri sukupolvien tai ihmisryhmien välistä kuilua ja ennakkoluuloja. Alustan käyttäjien kokemuksia ja palautetta kerätään systemaattisesti ja hankkeen onnistumista arvioidaan myös alustan käytön yleistymisen sekä nuorten saaman työkokemuksen ja vuokrasuhteen tuoman turvan perusteella. Onnistumiseen liittyy monipuolisen verkoston aktivoitumista, tilojen ja töiden löytymistä. Alusta tekee mukaan lähtemisestä helppoa.

 

6. Miten ratkaisunne on monistettavissa, levitettävissä tai skaalattavissa tulevaisuudessa?

Verkkoalustan kautta ratkaisu on skaalattavissa maanlaajuisesti. Alustaa voivat käyttää kunnat, seurakunnat, yhteisöt, laitokset, yritykset ja yksityiset henkilöt. Toimintamalli sopii sekä suuriin että pieniin kuntiin.

 

7. Miten ratkaisuanne voidaan ylläpitää sen jälkeen, kun kilpailusta mahdollisesti saatu rahoitus on käytetty?

Digitaalinen alusta voi toimia jatkossa yksityisen rahoituksen avulla mainostuloperusteisesti. Toinen vaihtoehto on kerätä yksityistä rahoitusta alustan toimintaan tai tehdä se yhdessä eri sektoreiden toimijoiden kesken, koska alustassa on tarjolla työtä ja asumista kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta ja sektoreilta. Palvelu voi myös veloittaa osuuden esimerkiksi vuokrasta, joka tilitetään vuokranantajalle.

 

8. Kuvatkaa konkreettisesti, mihin tiiminne ja ratkaisunne erityisesti tarvitsee tätä haastekilpailua? (esim. mihin tarvitsette palkintorahaa, asiantuntemusta, osaamista tai verkostoja, joita kilpailusta voi saada?)

Palkintorahaa tarvitaan alustan ja toiminnan rakentamiseen ja kokeiluvaiheen toteuttamiseen. Haluamme osallistaa kohderyhmään kuuluvia nuoria mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja testata sitä palvelun tulevien käyttäjien kanssa (sekä nuoret että asunnon ja työn tarjoajat). Myöhemmin, toiminnan vakiinnuttua, tarvitaan ylläpitotiimi.

Tällä hetkellä palvelun landing page ja demoversio löytyy osoitteesta https://projecthomeworks.squarespace.com/.

 

9. Tiiminne jäsenet (nimi, organisaatio) ja tiimin kuvaus (Minkälaista ratkaisun toteuttamisen kannalta oleellista osaamista ja/tai kokemusta tiimissänne on? Minkälaista osaamista tiimistänne mahdollisesti puuttuu?)

Ryhmästämme löytyy tarvittava osaaminen ja asiantuntemus alustan ja käyttöliittymän suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen, projektinhallintaan ja kokeillen kehittämiseen, brändinrakennukseen ja viestinnän suunnitteluun. Myöhemmässä vaiheessa uusia henkilöitä voidaan tarvita esimerkiksi toiminnan ylläpitoon ja promotointiin.

Miki Mielonen
Mikillä on 18 vuoden kokemus nuorisotyöstä kaupunkimaisessa, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä ympäristössä projektien vetäjänä, toiminnanjohtajana ja nuorisotyöntekijänä sekä nuorisotyön opettajana ja kouluttajana niin kunnallisella kuin kolmannellakin sektoriilla.

Minsu Kuusisto
Minsu on luova suunnittelija (taiteen maisteri, graafinen suunnittelija), jonka vahvuuksia ovat käyttäjälähtöiset konseptit ja brändinrakennus. Minsu on työskennellyt monien yhteiskunnallisten ja kestävien organisaatioiden brändikonsulttina ja konseptisuunnittelijana.

Jyri Rasinmäki
Jyri on digitaalisten palvelujen suunnittelija ja ohjelmistoyritys Intraktion perustaja. Jyrin keskeistä osaamista on käyttäjälähtöiset ja tekoälyyn perustuvat digitaaliset palvelut.

Vilja Kamppila
Vilja (valtiotieteen maisteri) toimii kaupunkikulttuuriin perehtyneenä tutkijana. Hän on työskennellyt monitieteellisissä ja tutkimusalansa huippua edustavissa tutkimusryhmissä, aiheinaan muun muassa asumisen käytännöt ja palvelumuotoilu kaupungin hallinnossa. Tällä hetkellä hän koordinoi viiden yhteistyökumppanin digitaalista hanketta Suomen Lontoon instituutissa.

Martta Pirttioja
Martta Pirttioja opiskelee maantieteen ja kaupunkisuunnittelun maisteritutkintoa ja on työkennellyt Oman muotoinen koti -hankkeessa (projektisuunnittelija).